Aihejuttuja ja itsensäpaljastuksia

Moi, olen Suvi

Ajattelin vihdoin kirjoittaa jotain itsestäni. Tuntuu vaikealta alottaa, kun en tiedä mikä ihmisiä kiinnostaa mutta antaa mennä =) 

Olen 34-vuotias ja asun Helsingissä. En ole täältä kotoisin, syntynyt Vantaalla joten oikeaoppisesti en voi kutsua itseäni helsinkiläiseksi? Ei sillä että asialla olisi väliä,jäin taas pohtimaan niinkuin usein teen... Iästä sanoisin mielummin 18 vuotias + 16 vuotta elämänkokemusta, ja esim. naiseksi kutsuminen aiheuttaa jostain syystä ahdistusta. Ei, en kuvittele olevani ikinuori (puhumattakaan näyttäväni siltä) mutta tietynlainen lapsenmielinen ajatusmaailma ei ole lähtenyt mihinkään.

Miksi aloitin kirjoittamaan blogia?

1.  Kirjoittaminen ja valokuvaaminen

Olen lapsesta asti tykännyt tehdä molempia, muistan kun halusin filmirullan ihan vain siksi että pääsen varmuuden vuoksi esim. kotipihalle kuvaamaan. Aineista ja esseistä sain hyviä numeroita ja osaan ilmaista itseäni parhaiten kirjoittamalla. Olen opiskellut Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon ja sitä ennen mm. graafista suunnittelua ja valokuvausta Tampereen ammattiopistossa. Kirjoittamisesta en osaa antaa vinkkejä - itsellä se menee kuin puhuminen, inspiraation tullessa tuskin edes mietin mitä näppäilen. Valokuvaamisesta osaan antaa joitain vinkkejä. Ensimmäisenä muista ladata kameran akku, ja varmista että muistikortti on sisällä. Muistikortti on joskus unohtunut ja siinä kyllä kiroaa kun tajuaa asian n.kymmenen kuvan jälkeen. Pukeudu mukavasti. Kuvatessa omalla ulkonäöllä (paitsi jos olet itse myös kuvattavana) ei ole mitään väliä, vaan sillä että pystyt liikkumaan ja olemaan mukavasti. Tästä voisin jatkaa kertomalla kultaisesta leikkauksesta jne. sen mitä tiedän. 

2. Sairastaminen ja työttömyyden haasteet

Näistä on pakko sanoa, että olen superekspertti! Kohdalle on osunut masennus, ahdistuneisuus, lukuisia käsileikkauksia tapaturmien jälkeen, jatkuvaa flunssaa, niskajumia, leikkauksen jälkeinen hermovaurio, diabetes 2:n ahkera välttelemisyritys, you name it! Ongelmia Kelan kanssa? Ei hätää, tästä voisin kirjoittaa selviytymisoppaan. Onneksi oon myös keksinyt (ainakin itselle) toimivia ratkaisuja edellämainittuihin ongelmiin joita aion myös jakaa täällä. Nyt sairas"lomalla" oleminen on pakottanut miettimään tulevaa jaksamista ja tää bloginalku on auttanut jo nyt(toisinsanoen piristänyt mieltä ja saanut mielekästä tekemistä). Ensimmäinen mikä tulee esim. masennukseen liittyen mieleen on että mene ulos kerran päivässä. Vaikka yötä vasten pimellä hiipien viemässä roskat. Kunhan menet, vaikka et haluaisi. Saat tästä jonkinlaisen rytminalun. 

3. Epätoivoiset laihdutusyritykset sekä onnistumiset

Jokainen nainen (no nyt se sana tuli) on joskus yrittänyt laihduttaa, tai ainakin jollain tapaa parantaa ulkonäköänsä. Olen oppinut pukeutumiskonsteja omenavartalon ja kaksoileuan peittelyyn ilman, että näyttää täysin harakanpelättimeltä (tosin osaan senkin!). Paras "peittelykeino" on tietenkin lopettaa peittely ja löytää sopiva liikuntamuoto johon jaksaa sitoutua. Tästä on paaaaljon kokemusta!  Ensi hätään yksi mun lemppareista on kaulahuivit. Niitä saa ohuina kesähuiveinakin ja jos omaat kaksoisleukageenin tämä ratkaisee ongelman. Mikäli kaksoisleuka on geeneissä, se on on ja pysyy painosta huolimatta. Nimim. joskus 178 cm ja 59 kg. 

Jotta tekstistä ei tulisi liian raskas ja pitkä jatkan tästä vielä pari-kolme osaa myöhemmin. Eniten kiinnoistaisi tietää, mitä ja mistä te haluatte tietää? 

<3 <3 Suvi 

PS. Robertpk:lla oli tosi mukava tunnelma ja sain paljon hyviä kuvia! Lisäksi sain tänne tarjoushinnat ja blogin lukijoille päälle alennusta. Heti kun saadaan Besjanan kanssa setti kasaan julkaisen paikasta ja tarjouksista jutun, joka todellakin kannattaa lukea!